6. lokakuuta 2013
Ei taida tänä vuonna tulla edes 50 kirjaa täyteen...
18. Kristine Barnett: Ihmellinen mieli * * * * *
Aivan mielettömän upea kirja autisti-pojasta Jacobista, jolla on valokuvamuisti ja korkeampi älykkyysosamäärä kuin Einsteinillä, mutta hän ei voi ymmärtää mikä idea on mennä toisten oville Halloweenina kun omassa kotonakin on karkkia!
19. Pamela Druckerman: Kuinka kasvattaa bébé * * * *
Amerikkalais-äidin kirja lasten kasvattamisesta Ranskassa tai siis kuin ranskalaiset kasvattavat niin upeita ja kohteliaita lapsia, jotka syövät kiltisti pöydässä lähes mitä vaan heille eteen antaa ja kiittävät vielä lopuksi.
20. Reijo Mäki: Intiaani * *
Nyt kyllä tuli vastaan suhteellisen huonoa Reijo Mäkeä. Ei vain iskenyt suomalaisen Vareksen ja amerikan Villin-Lännen yhdistäminen minuun.
21. Torey Hayden: Viattomat * *
Kaksi huonoa kirjaa peräkkäin. Torey Haydenilta odotin jotain aivan muuta kuin kidnappaus-fiktiota. Kai tässä on lapsen näkökulmaa ja riistoa yms. hyväksikäyttöä, mutta ei vain tämäkään iskenyt.
Aivan mielettömän upea kirja autisti-pojasta Jacobista, jolla on valokuvamuisti ja korkeampi älykkyysosamäärä kuin Einsteinillä, mutta hän ei voi ymmärtää mikä idea on mennä toisten oville Halloweenina kun omassa kotonakin on karkkia!
19. Pamela Druckerman: Kuinka kasvattaa bébé * * * *
Amerikkalais-äidin kirja lasten kasvattamisesta Ranskassa tai siis kuin ranskalaiset kasvattavat niin upeita ja kohteliaita lapsia, jotka syövät kiltisti pöydässä lähes mitä vaan heille eteen antaa ja kiittävät vielä lopuksi.
20. Reijo Mäki: Intiaani * *
Nyt kyllä tuli vastaan suhteellisen huonoa Reijo Mäkeä. Ei vain iskenyt suomalaisen Vareksen ja amerikan Villin-Lännen yhdistäminen minuun.
21. Torey Hayden: Viattomat * *
Kaksi huonoa kirjaa peräkkäin. Torey Haydenilta odotin jotain aivan muuta kuin kidnappaus-fiktiota. Kai tässä on lapsen näkökulmaa ja riistoa yms. hyväksikäyttöä, mutta ei vain tämäkään iskenyt.
30. elokuuta 2013
Luettua kesän aikana...
Muistaisi vaan mitä on lukenut. Pitäisi aina tulla tänne heti lisäämään, niin ei unohtuisi.
14. Reijo Mäki: Sheriffi * * *
Aika perinteistä Reijo Mäkeä. Liikutaan taas Turun maisemissa ja peitetoimintaakin on mukana. Jussi Vareksella on naisia ja viina virtaa jokirannassa.
15. Leena Lehtolainen: Rautakolmio * * * *
Maria Kallio-sarja on tullut 20 vuoden ikään ja tälläkään kertaa kirja ei jätä minua kylmäksi. Aika nopeasti se tosin tulee hotkittua kun tarina on suhteellisen kiinnostava, ei mikään jännä, mutta kiinnostava. Tällä kertaa liikutaan jonkin verran merellä ja purjehduksen parissa, joten se saa minutkin mukaansa.
16. Mikko Heikkilä - Thomas Johanson: Kova kierros * * * *
Kunnon purjehdusta useamman sadan sivun ja suurten värikuvien verran. Nautinnollista. On myös mielenkiinoista kuulla mitä Volvo Ocean Race-kisojen kulisseissa ja aluksissa ns. oikeasti tapahtuu. Suosittelen kaikille purjehduksen ystäville.
17. Eve Hietamies: Puolinainen * * *
Aika masentava omaelämänkerrallinen romaani. Keskenmenoja keskenmenojen perään. Mies onneksi jaksaa, mutta työkaverit ei. Ja muut saa lapsia. Jep. Siinäpä tarina.
14. Reijo Mäki: Sheriffi * * *
Aika perinteistä Reijo Mäkeä. Liikutaan taas Turun maisemissa ja peitetoimintaakin on mukana. Jussi Vareksella on naisia ja viina virtaa jokirannassa.
15. Leena Lehtolainen: Rautakolmio * * * *
Maria Kallio-sarja on tullut 20 vuoden ikään ja tälläkään kertaa kirja ei jätä minua kylmäksi. Aika nopeasti se tosin tulee hotkittua kun tarina on suhteellisen kiinnostava, ei mikään jännä, mutta kiinnostava. Tällä kertaa liikutaan jonkin verran merellä ja purjehduksen parissa, joten se saa minutkin mukaansa.
16. Mikko Heikkilä - Thomas Johanson: Kova kierros * * * *
Kunnon purjehdusta useamman sadan sivun ja suurten värikuvien verran. Nautinnollista. On myös mielenkiinoista kuulla mitä Volvo Ocean Race-kisojen kulisseissa ja aluksissa ns. oikeasti tapahtuu. Suosittelen kaikille purjehduksen ystäville.
17. Eve Hietamies: Puolinainen * * *
Aika masentava omaelämänkerrallinen romaani. Keskenmenoja keskenmenojen perään. Mies onneksi jaksaa, mutta työkaverit ei. Ja muut saa lapsia. Jep. Siinäpä tarina.
26. heinäkuuta 2013
Suklaan syönti lihottaa
Kesäloman tarkoitus on ihmisen paisutus. Ensin kuvia naapurimaasta ja sitten muutama kuva vierailulta Fiskarsista Petris Chocolate Roomissa.
Matkailu avartaa
Juhannuksena kun kaikki hauskat paikat ovat kiinni täällä koto-Suomessa on hyvä mennä käymään naapurimaassa Virossa. Siellä nimittäin juhannus on vasta 24.6., joten jos haluaa juhlia kaksi kertaa juhannusta, voi sinne matkustaa myös meidän juhannuksen jälkeen. Samaan aikaan Virossa juhlittiin myös Voitonpäivää (23.6.) sen kunniaksi kun Viro löi saksalaiset joukot vuonna 1919 ja itsenäistyi ensimmäisen kerran (?). Alla olevat kuvat saattavat olla sitä juhlistavasta paraatista. Kukaan tapaamistamme virolaisista ei tiennyt mikä paraati oli. Muistomerkki on Viron vapaussodan muistomerkki.
Viro oli kiinnostava ja miellyttävä paikka. Toisaalta helpotti, toisaalta ärsytti että kaikki puhuivat suomea. Aikaa siellä olisi saanut kulumaan pitkälti enemmän kuin muutaman päivän. Vielä muutama kuva merimuseosta.
24. kesäkuuta 2013
Tuparit
Vaikka muutto oli jo isänpäivänä, syksyllä 2012, pidin tuparit vasta nyt. Jotenkin vain talvi ja kylmä ilma eivät sopineet mielestäni tupareiden pitämiseen. Nyt kun grilli oli kasassa ja takapiha kunnossa oli aika kutsua ystävät koolle ja pitää tupaantuliaiset. Ikävä kyllä kaikki eivät paikalle pääseet, mutta ihanat ja ikimuistoiset juhlat silti saatiin aikaiseksi.
Jottei liikaa paljastettaisi, kuvassa vain Valhornan kaksi ihanaista kakkua (ja yksi kaupan) sekä lahjakukka:
Jottei liikaa paljastettaisi, kuvassa vain Valhornan kaksi ihanaista kakkua (ja yksi kaupan) sekä lahjakukka:
20. kesäkuuta 2013
Takapiha kuntoon
Nyt kun olen siis onnellinen rivitalon "omistaja" on ollut ihana sisustaa ja tuunata terassia/patiota/mikä se nyt onkaan. Ruohon leikkaamisen olen suosiolla jättänyt muille, mutta grillin olen kasannut pienellä avustuksella samoin kuin puutarhakalusteet. Aluksi tuntui että kannattaako grilliin kuluttaa rahaa, että tuleeko sitä käytettyä, mutta yllättävän usein on grilli lämmennyt.
19. kesäkuuta 2013
Suomenruotsalaiset
Meitä suomenruotsalaisia kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Esimerkiksi se että me kaikki olemme hirveän rikkaita, elämme suomenkielisiä pidempään ja kesäisin me vaan purjehdimme ja laulamme snapsilauluja.
Kaikkihan tietävät, että Suomen kaikki 300 000 ruotsinkielistä valloittavat meren kesällä tehtävänään purjehtia ja laulaa snapsilauluja. Ja snapsilaulu raikaa, koska joka ikinen suomenruotsalainen osaa vähintään 17 snapsilaulua ulkoa. Teidän suomenkielisten mielestä tämä varmaan vaikuttaa, kummalliselta, mutta kaikelle on selityksensä.
Suomessa on rumaa puhua rahasta, mutta ei suomenruotsalaisten keskuudessa. Me puhumme avoimesti siitä, miten paljon rahaa meillä on. Mutta miten me voimme olla niin rikkaita, kun emme tee rehellistä työtä niin kuin suomenkieliset? En varmaankaan saisi, mutta aion silti paljastaa teille, suomenkieliset ystäväni, meidän salaisuutemme. Aina kun suomenruotsalainen syntyy, tippuu taivaasta tähtönen. Kun tähtönen pääsee maan ilmakehään, se muuttuu hyväksi haltijaksi, joka tuo hopearahan lapsukaiselle. Kun lapsi täyttää 18 vuotta hän saa purjeveneen vanhemmiltaan ja hänen täytyy yksin osata purjehtia Ahvenanmaalle, pienelle saarelle nimeltä Kökar. Kökar-saarella asustelee nimittäin pieniä ruskeita lumottuja oravia. Saarelle saavuttuaan nuorukaisen on löydettävä peikko nimeltä Lill-Mattsson ja vaihdettava hopearaha oravaan. Mutta peikko Lill-Mattsson ei vaihda hopearahaa oravaan, jos nuorukainen ei lausu 17 snapsilaulua ulkoa. Kun nuorukainen on läpäissyt snapsikokeen, hän purjehtii oravan kanssa takaisin mannermaahan. Ja kun hän on tullut kotiin, hänen on hukutettava orava saunaämpäriin, joka on täytetty kamomillateellä, ja silloin lumottu orava muuttuu 100 kultarahaksi. Nämä rahat vaihdetaan Aktia Pankissa, ja ainoastaan Aktia Pankissa, euroihin. Riippuen vähän sen päivän kullan hinnasta nuorukainen saa suurin piirtein 950 000 euroa käteen. Mikä on ihan kiva starttiraha.
Aktia Pankista saa hän rahan lisäksi maagisen taikasormustimen. Taikasormustimen pienet sveitsiläiset albiino-kääpiöt ovat valaneet Matterhorn-vuoren uumenissa ja jos nuorukainen juo taikasormustimesta samaa kamomillateetä johon orava hukutettiin, hän ei koskaan saa alkoholiongelmia, peräpukamia, ripulia, migreeniä, ongelmia lonkkanivelen kanssa, liikavarpaita, kuivia huulia, tinnitusta, hyttysenpuremia, klamydiaa, huonoa kuuloa tai tarvetta tehdä itsemurhaa. Kuten arvaatte, jokainen suomenruotsalainen on juonut sormustimesta kamomillateetä.
Nyt ehkä ymmärrätte, miksi me elämme pidempään, olemme varakkaita ja rakastamme snapsilauluja ja purjehtimista. Ainut asia, jota kadehdin teissä suomenkielisissä, on teidän kykynne tarinoida. Sen taidon minäkin suomenruotsalaisena mielelläni oppisin.
Suomessa on rumaa puhua rahasta, mutta ei suomenruotsalaisten keskuudessa. Me puhumme avoimesti siitä, miten paljon rahaa meillä on. Mutta miten me voimme olla niin rikkaita, kun emme tee rehellistä työtä niin kuin suomenkieliset? En varmaankaan saisi, mutta aion silti paljastaa teille, suomenkieliset ystäväni, meidän salaisuutemme. Aina kun suomenruotsalainen syntyy, tippuu taivaasta tähtönen. Kun tähtönen pääsee maan ilmakehään, se muuttuu hyväksi haltijaksi, joka tuo hopearahan lapsukaiselle. Kun lapsi täyttää 18 vuotta hän saa purjeveneen vanhemmiltaan ja hänen täytyy yksin osata purjehtia Ahvenanmaalle, pienelle saarelle nimeltä Kökar. Kökar-saarella asustelee nimittäin pieniä ruskeita lumottuja oravia. Saarelle saavuttuaan nuorukaisen on löydettävä peikko nimeltä Lill-Mattsson ja vaihdettava hopearaha oravaan. Mutta peikko Lill-Mattsson ei vaihda hopearahaa oravaan, jos nuorukainen ei lausu 17 snapsilaulua ulkoa. Kun nuorukainen on läpäissyt snapsikokeen, hän purjehtii oravan kanssa takaisin mannermaahan. Ja kun hän on tullut kotiin, hänen on hukutettava orava saunaämpäriin, joka on täytetty kamomillateellä, ja silloin lumottu orava muuttuu 100 kultarahaksi. Nämä rahat vaihdetaan Aktia Pankissa, ja ainoastaan Aktia Pankissa, euroihin. Riippuen vähän sen päivän kullan hinnasta nuorukainen saa suurin piirtein 950 000 euroa käteen. Mikä on ihan kiva starttiraha.
Aktia Pankista saa hän rahan lisäksi maagisen taikasormustimen. Taikasormustimen pienet sveitsiläiset albiino-kääpiöt ovat valaneet Matterhorn-vuoren uumenissa ja jos nuorukainen juo taikasormustimesta samaa kamomillateetä johon orava hukutettiin, hän ei koskaan saa alkoholiongelmia, peräpukamia, ripulia, migreeniä, ongelmia lonkkanivelen kanssa, liikavarpaita, kuivia huulia, tinnitusta, hyttysenpuremia, klamydiaa, huonoa kuuloa tai tarvetta tehdä itsemurhaa. Kuten arvaatte, jokainen suomenruotsalainen on juonut sormustimesta kamomillateetä.
Nyt ehkä ymmärrätte, miksi me elämme pidempään, olemme varakkaita ja rakastamme snapsilauluja ja purjehtimista. Ainut asia, jota kadehdin teissä suomenkielisissä, on teidän kykynne tarinoida. Sen taidon minäkin suomenruotsalaisena mielelläni oppisin.
André Wickström
12. kesäkuuta 2013
29. toukokuuta 2013
Hyyyyvin makea pannukakku
Eräs tuttu kanala on tarjonnut ihania, maukkaita muniaan ja pitäähän niistä leipoa. Kokeiltu on siis monenlaisia munaruokia. Joku nimittäin sanoi, ettei tuoreista munista tule hyvää marenkia/kääretorttua, joten vielä en ole leipomaan päässyt. Munat nimittäin ovat aina loppuneet ennen kuin olen ehtinyt niitä säilyttää sen käsketyn viikon. Sitä vain en tajua miten ennen vanhaan, kun munat olivat aina tuoreita saatiin tehtyä kääretorttua, vai eikö silloin tehty?
Eilen siis kokeilin seuraavaa pannukakkureseptiä. Sokerin määrää voisi vähentää, samoin rasvan. Myös kypsymisen kanssa oli ongelmaa, eli 200 C ja noin 60 min oli lopputulos. Ensi kerralla nostetaan asteita. Taivaallisen hyvää pannaria kuitenkin tuli. Niin hyvää ettei kuvaakaan saatu otettua.
4 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
(1 tl vaniliinisokeria)
8 dl maitoa
2 munaa
100 g margariinia
200-225 C ja 30 min.
Tein pannukakun heittelemällä aineet sekaisin. Käytin riisimaitoa ja annoin pannukakkutaikinan huvikseni turvota kun uuni unohtui laittaa päälle. Taivaallista silti! Pinta oli Creme Brulee-mainen.
Eilen siis kokeilin seuraavaa pannukakkureseptiä. Sokerin määrää voisi vähentää, samoin rasvan. Myös kypsymisen kanssa oli ongelmaa, eli 200 C ja noin 60 min oli lopputulos. Ensi kerralla nostetaan asteita. Taivaallisen hyvää pannaria kuitenkin tuli. Niin hyvää ettei kuvaakaan saatu otettua.
4 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
(1 tl vaniliinisokeria)
8 dl maitoa
2 munaa
100 g margariinia
200-225 C ja 30 min.
Tein pannukakun heittelemällä aineet sekaisin. Käytin riisimaitoa ja annoin pannukakkutaikinan huvikseni turvota kun uuni unohtui laittaa päälle. Taivaallista silti! Pinta oli Creme Brulee-mainen.
22. toukokuuta 2013
Arkistoa
Juuri kun muutin pois Turusta on minua alkanut kiinnostaa kaupungin historia. Historiakärpänen tosin taisi puraista minua kun uusi kotikunta lahjoitti kunnan kolmiosaisen historiikin uudelle asukkaalleen kun muutin kuntaan! Aikamoinen tervetuliaislahja!
Löysin Turun kaupungin arkistoista ja historiasta esim. seuraavia kiinnostavia asioita, joihin olisi kiinnostava tarkemmin tutustua:
Kasvatuslautakunta perustettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 1907 huolehtimaan kasvatuksellisista syistä hoitoa tarvitsevista lapsista.Se aloitti toimintansa vuoden 1908 alussa ja ylläpiti Cajanderin testamenttirahaston varoilla Cajander-puolisoiden työtupaa lapsille.
Kulhon poikakoti sijaitsi Kakskerran Kulhon saaressa. Toimintansa se aloitti vuonna 1925, kun kasvatuslautakunnan Nauvon Oppbyn koulusiirtola oppilaineen siirrettiin saareen. 34-paikkaisessa poikakodissa oppilaat saivat kansakouluopetuksen ja jatko-opetuksen, joka sisälsi maanviljelystä, karjanhoitoa, puutarhanhoitoa, puusepäntöitä, maalausta ja rakennustyötä.
Kasvatustyön apuna olivat urheilu, soitto- ja askartelukerho, retket ja illanvietot sekä oppilaskirjasto. Järjestysrikkomusten seurauksena saattoivat olla vapauksien ja oikeuksien supistaminen, nuhteet ja huomautukset tai kuritus. Turun kaupunki lopetti Kulhon poikakodin toiminnan vuonna 1968.
Erityisesti Kulhon poikakoti kiinnostaisi ja varsinkin jos sitä koskevat asiakirjat, kuten Rangaistuspäiväkirjat 1926-1966 tai Muistiinpanot Kulhon poikakodista 1930-1943 ovat vapaasti luettavissa. Tietääkseni Kulhon poikakoti, niin kuin ei muutkaan suomen koulukodeista, onnistunut kovin hyvin tehtävässän kasvattaa kunnon kansalaisia.
Minulla selvisi Turun historiaa selaillessani myös, että Turussa on ollut kunnallinen panttilainaamo eikun -lainasto ja sillä vielä sivukonttori. Pääosa pantattavista tavaroista on tosin ollut vaatteita. Moinen toiminta on lopetettu 1967 kannattamattomana.
18. toukokuuta 2013
Äitienpäiväkakku
Mariannesuklaajuustokakku riisimuropohjalla, NAM!
Pohja:
3dl riisimuroja
100g tummaa suklaata
Täyte:
2,5dl kermaa
200g tuorejuustoa
100g tummaa suklaata
100 g maitosuklaata
vajaa desi Marianne crunch rouhetta
4 liivatelehteä
0,25dl kuumaa vettä/maitoa/kermaa
- Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen 10min. Sulata suklaa ja lisää riisimurojen sekaan.
- Vuoraa (15-20cm ?) vuoka kelmulla ja painele seos pohjalle.
- Vispaa kerma ja lisää juusto, sulatettu ja jäähdytetty suklaa sekä Mariannerouhe.
- Kuumenna neste ja sulata liivatteet joukkoon. Anna hieman jäähtyä ja lisää muuhun seokseen.
- Kaada tekemäsi pohjan päälle.
- Anna hyytyä jääkaapissa noin 4h.
ps. Kakun pitäisi sopia gluteenittomaan ruokavalioon, kunhan on tarkka riisimurojen sopivuuden kanssa
11. toukokuuta 2013
Luettu
9. Kajsa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden ravintola * * *
Tämänkin kirjan luen yhä uudestaan. Mielestäni tämä on Kajsa Ingermarssonin paras kirja. Kirja kertoo unelmista, niiden toteuttamisesta. Hyvästä ruuasta ja viinistä ja elämästä ravintolamaailmassa.
10. Nina Kiiskinen (toim.): Kaikkina niinä hetkinä * * * *
Nenäliinapaketti esiin! Itkeä saa ja paljon. Kirjassa on syöpäsairaiden lasten, heidän vanhempiensa ja sisaruksiensa kertomuksia sairastamisesta ja rinnalla kulkemisesta. Suomessa syöpään sairastuu noin 150 lasta ja nuorta ja onneksi suurin osa parantuu, mutta ikävä kyllä eivät kaikki. Ja syöpä jättää aina jälkensä niin sairastuneeseen kuin lähipiiriinsä. Kirja on kuitenkin täynnä Toivoa!
11. Jarkko Sipilä: Ei vasikka käskien laula * * * *
Taattua Sipilää novellien muodossa. Joukossa hyviä ja todella hyviä! Osa pakottaa lukemaan viimeiselle sivulle asti ja nukkumaan ei voi mennä ennenkuin on lukenut novellin loppuun. Silti olen kokonaisten kirjojen ystävä. Kokonaisuus on jotenkin ehyempi.
12. Riikka Pulkkinen: Totta * * *
Ensimmäinen pikkuriikkinen MiKi-kirjani. Hassu pieni virsikirjapaperinen teos. Kirja kertoo kuolemasta, rakkaudesta ja sen sellaisista suurista teemoista enkä nyt vieläkään innostu oikein tästä kirjailijasta.
13. Xinran: Kiinan kadotetut tyttäret * * * * *
Koskettavan-surullisen-kammottava aihe. Kiinan yhden lapsen politiikka ja ne kammotut tyttölapset joita on hylätty kaikkialle ja tapettu pakon ja nälänhädän edessä. Xinran kertoo kirjassa omansa ja kymmenen muun tytön tarinan kärjistämättä ja kauhistelematta. Kirjoittaja on perustanut The Mothers Bridge of Love - hyväntekeväisyysjärjestön, joka pyrkii auttamaan lapsia Kiinassa ja yhdistämään äitiä ja lapsia.
Tämänkin kirjan luen yhä uudestaan. Mielestäni tämä on Kajsa Ingermarssonin paras kirja. Kirja kertoo unelmista, niiden toteuttamisesta. Hyvästä ruuasta ja viinistä ja elämästä ravintolamaailmassa.
10. Nina Kiiskinen (toim.): Kaikkina niinä hetkinä * * * *
Nenäliinapaketti esiin! Itkeä saa ja paljon. Kirjassa on syöpäsairaiden lasten, heidän vanhempiensa ja sisaruksiensa kertomuksia sairastamisesta ja rinnalla kulkemisesta. Suomessa syöpään sairastuu noin 150 lasta ja nuorta ja onneksi suurin osa parantuu, mutta ikävä kyllä eivät kaikki. Ja syöpä jättää aina jälkensä niin sairastuneeseen kuin lähipiiriinsä. Kirja on kuitenkin täynnä Toivoa!
11. Jarkko Sipilä: Ei vasikka käskien laula * * * *
Taattua Sipilää novellien muodossa. Joukossa hyviä ja todella hyviä! Osa pakottaa lukemaan viimeiselle sivulle asti ja nukkumaan ei voi mennä ennenkuin on lukenut novellin loppuun. Silti olen kokonaisten kirjojen ystävä. Kokonaisuus on jotenkin ehyempi.
12. Riikka Pulkkinen: Totta * * *
Ensimmäinen pikkuriikkinen MiKi-kirjani. Hassu pieni virsikirjapaperinen teos. Kirja kertoo kuolemasta, rakkaudesta ja sen sellaisista suurista teemoista enkä nyt vieläkään innostu oikein tästä kirjailijasta.
13. Xinran: Kiinan kadotetut tyttäret * * * * *
Koskettavan-surullisen-kammottava aihe. Kiinan yhden lapsen politiikka ja ne kammotut tyttölapset joita on hylätty kaikkialle ja tapettu pakon ja nälänhädän edessä. Xinran kertoo kirjassa omansa ja kymmenen muun tytön tarinan kärjistämättä ja kauhistelematta. Kirjoittaja on perustanut The Mothers Bridge of Love - hyväntekeväisyysjärjestön, joka pyrkii auttamaan lapsia Kiinassa ja yhdistämään äitiä ja lapsia.
Pään kokoisia pannukakkuja!
Eksyin reissuillani Ouluun ja siellä Pannukakkutaloon. Tiesin kyllä että Oulussa on hyvä pannukakkupaikka, mutta en tosiaan tiennyt että siellä myydään noin sataa (100!!) erilaista suolaista ja makeaa pannukakkua. Pannukakut ovat valtavia, tuoreita ja taivaallisen makuisia. Suosittelen kaikille jotka liikkuvat Oulun, Tornion tai Levin suunnalla poikkeamista Pannukakkutaloon!
31. maaliskuuta 2013
19. maaliskuuta 2013
Ruupertin ystävän syntymäpäivätortut
Taikina:
200 g margariinia
2 dl sokeria
2 munaa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl korppujauhoja
1 dl mantelirouhetta
2 tl leivinjauhetta
Kuorrutus/Päällys:
n. 1 dl tomusokeria
hieman vettä
hieman hilloa
1. Vaahdota voi ja sokeri
2. Lisää voi-sokerivaahtoon munat yksitellen koko ajan vatkaten
3. Sekoita kuivat aineet keskenään
4. Yhdistä aineksen puuhaarukalla sekoittaen
5. Laita taikina muffini-vuokiin, kohoavat aika paljon
Paista 200 asteisen uunin keskitasolla noin 10 min.
Odotellessa voit valmistaa kuorrutuksen. Lisää tomusokeriin pieni tippa vettä, jotta saat aika paksun tahnan, joka kuitenkin tulee ulos Minigrip (tai vast.) pussin reunaan tehdystä reiästä.
Kun tortut ovat jäähtyneet. Laita päälle nokare hilloa ja koristele tomusokeri-vesiseosmassalla.
4. maaliskuuta 2013
Leileileivotaan!
Kummallisia, omituisia, ihan hyviä, mutta aika kovia suklaamurupikkuleipiä. Resepti löytyi pitkällisten keittokirjojen ja internetin selaamisen jälkeen. Se ainoa oikea ja hyvä kun oli hukassa. Ja tuota, se suklaa olisi ehkä pitänyt pilkkoa hiukan pienemmäksi. Varsinkin lopussa oli vaikeuksia saada liimattua taikinalla niitä peukalonpään kokoisia suklaarämmäleitä toisiinsa!
Uusia tuulia töissä
Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan.
Semmoisen, missä pomo on paikalla kun sitä tarvii.
Työkaverit ei noki eikä näivi.
Kysyä uskaltaa ja apuakin kehtaa pyytää.
Hommansa voi hoitaa niin hyvin kuin taitaa ja muutkin sen huomaa.
Uuttakin oppii, vaikkei kaikkien kotkotusten tahtiin hyppisikään.
Semmoisen tavallisen työpaikan mie tahtoisin.
Ei tarttis töihin tullessa pelätä ja kotiin voisi lähteä hyvillä mielin.
-Irja Askola-
2. maaliskuuta 2013
Café Maku Vol II
Pitihän Café Makussa uudestaankin vierailla, vaikka vatsatauti ei aivan ole parantunutkaan. Nyt sain pikaisesti napattua muutaman tärähtäneen otoksenkin jo hiukan maistelluista annoksista.
Banaani-Nutella-Crêpe
Paholaisenhillo-kana-paprika-Crêpe
28. helmikuuta 2013
Hyvää harvinaisten sairauksien päivää!
Tänään, 28.2. vietetään kansainvälistä Harvinaisten Sairauksien Päivää. Seuraavassa muutamia faktoja asiasta:
- Harvinaisia sairauksia ja vammoja arvioidaan tällä hetkellä olevan 5000-8000
- Suomessa sairaus tai vamma on harvinainen, jos se koskettaa enintään noin 2500 henkilöä
- Suomessa asia koskettaa noin 300 000 ihmistä, EU:n alueella meitä on noin 27 miljoonaa.
- Harvinaset-verkosto kokoaa yhteen 18 sosiaali- ja terveysalan järjestöä/säätiötä jotka tekevät työtä harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien hyväksi.
- Esim. Lihastautiliitto, Invalidiliitto, Suomen kuurosokeat ja Iholiitto kuuluvat Harvinaiset-verkostoon
Lisätietoja:
Norottaako?
Niin siinä nyt kävi että joku ikävä pieni tai suuri vatsatauti minuun tarttui vaikka kuinka yritin pistää kampohin. Tarkan kellonajankin osaan sanoa kun se alkoi. Aivan kesken kuivan kokouksen alkoi vatsasta kuulua eläimellistä kurinaa kun suolet menivät sekaisin vatsassa. Päässä alkoi hyöriä ja pyöriä ja oksennus pyrki kurkkuun. Siitä hetkestä alkaen olin aivan selvää sänkykamaa.
Join kuitenkin muutaman lasin sokerista mehua, hengitin raitista ilmaa, puskin muutaman kymmenen litraa hikeä ja selvisin loppupäivästä suurin piirtein kunnialla. Onnistuin jopa hoitamaan vapaaehtoistyö-nakin kunnialla. Hyvä minä.
Kotona kaaduinkin sitten heti sänkyyn ja yö meni jonkinlaisessa vessan ja liskounen välisessä välitilasssa. Aamulla oli aika vääntäytyä hiestä märästä sängystä soittamaan ensin töihin ja sitten uuteen tuttavuuteeni Kaarinan terveyskeskukseen.
Sain kuunnella puhelinvaihteen musiikkia 28 minuuttia, minua ennen nimittäin oli soittaessani yli 10 puhelua. Soitin kyllä tasan kahdeksan reikäreikä, mutta muutama muukin taisi olla lääkärin tarpeessa. Oli oikeasti mukavaa kuunnella kun noin 30 sekunnin välein ilmoitettiin montako puhelua/soittajaa oli edelleen ennen minua... it's a final countdown...Ennen sinua on vielä 4 soittajaa... Musiikki oli edelleen huonoa, mutta kyllähän sitäkin kuunteli, koska minulle vastattiin ja sain ajan vastaanotolle.
Olin terveyskeskuksella itselleni sopivaan aikaan noin 5 minuuttia ennen vastaanottoaikaa, mutta koska jonotin väärälle luukulle 10 minuuttia, istuin väärässä paikassa 5 minuuttia ja jonotin oikealle luukulle 5 minuuttia, olin jo myöhässä vastaanotolta kun sinne pääsin. Olo oli kurja ja mieli matala, mutta oi kuinka ihana henkilö siellä oli vastassa! Ystävällinen, myötätuntoinen ja kaikinpuolin lämmin! Hän hoisi asiani sulavasti eli kirjoitti sairaslomaa ja kuunteli kurjuuttani.
Lopuksi hän vielä ilmoitti että olen aina tervetullut Kaarinan terveyskeskukseen! Hyvä Kaarina!
Join kuitenkin muutaman lasin sokerista mehua, hengitin raitista ilmaa, puskin muutaman kymmenen litraa hikeä ja selvisin loppupäivästä suurin piirtein kunnialla. Onnistuin jopa hoitamaan vapaaehtoistyö-nakin kunnialla. Hyvä minä.
Kotona kaaduinkin sitten heti sänkyyn ja yö meni jonkinlaisessa vessan ja liskounen välisessä välitilasssa. Aamulla oli aika vääntäytyä hiestä märästä sängystä soittamaan ensin töihin ja sitten uuteen tuttavuuteeni Kaarinan terveyskeskukseen.
Sain kuunnella puhelinvaihteen musiikkia 28 minuuttia, minua ennen nimittäin oli soittaessani yli 10 puhelua. Soitin kyllä tasan kahdeksan reikäreikä, mutta muutama muukin taisi olla lääkärin tarpeessa. Oli oikeasti mukavaa kuunnella kun noin 30 sekunnin välein ilmoitettiin montako puhelua/soittajaa oli edelleen ennen minua... it's a final countdown...Ennen sinua on vielä 4 soittajaa... Musiikki oli edelleen huonoa, mutta kyllähän sitäkin kuunteli, koska minulle vastattiin ja sain ajan vastaanotolle.
Olin terveyskeskuksella itselleni sopivaan aikaan noin 5 minuuttia ennen vastaanottoaikaa, mutta koska jonotin väärälle luukulle 10 minuuttia, istuin väärässä paikassa 5 minuuttia ja jonotin oikealle luukulle 5 minuuttia, olin jo myöhässä vastaanotolta kun sinne pääsin. Olo oli kurja ja mieli matala, mutta oi kuinka ihana henkilö siellä oli vastassa! Ystävällinen, myötätuntoinen ja kaikinpuolin lämmin! Hän hoisi asiani sulavasti eli kirjoitti sairaslomaa ja kuunteli kurjuuttani.
Lopuksi hän vielä ilmoitti että olen aina tervetullut Kaarinan terveyskeskukseen! Hyvä Kaarina!
24. helmikuuta 2013
Luettu 2013
Vuonna 2011 päätin lukea 100 kirjaa ja luetuksia tuli hiuksen verran yli sen verran. Vuodelle 2012 en keksinyt mitään hyvää tavoitetta ja kirjojen listauskin kärsi blogiongelmista. Nyt siis on vuorossa vuoden 2013 kirjojen listaus itselle muistiin ja muille vinkiksi.
1. Timo Sandberg: Saunamestari Timo Kaukosen tarina * *
Kirja kertoo Suomen "kovimmasta" saunojasta ja hänen tiestään vaikeiden palovammojen jälkeen takaisin, kuinka ollakaan saunan lauteille, sekä siitä mikä on saanut hänet saunomaan.
Pisteytän lukemani kirjat asteikolla 1-5 tähteä, joskus saatan innostua jopa kirjoittamaan kirjasta muutaman rivin selostuksenkin:
Kirja kertoo Suomen "kovimmasta" saunojasta ja hänen tiestään vaikeiden palovammojen jälkeen takaisin, kuinka ollakaan saunan lauteille, sekä siitä mikä on saanut hänet saunomaan.
2. Ea Rahikainen: Kultakaivos rinnassa * * *
Lauri ja Ea Rahikaisen (tuberkuloosi)parantolakirjeenvaihtoa vuosilta 1947-1951
3. Niina With: Se on poika * * *
Raskaudesta, odotuksesta ja varsinkin erityislapsen odotuksesta.
4. Sauerbruch: Elämäni kirurgina * * *
Loistava kirja vuodelta 1962, kertoo kirurgian kehityksestä 1900-luvun alun - ja puolivälin Saksassa ja Itävallassa.
5. Diana & Victoria Webster: Niin monta Mount Everestiä * * * * *
Yksi lempi kirjoistani. Olen lukenut kirjan yhä uudestaan. Kertoo periksiantamattomuudesta, sitkeydestä ja ennakkoluuloista. Miten CP-vammaisesta voi tulla huippulääkäri?
6. Laura Save: Paljain jaloin * * * *
Itkettävän hyvä kirja naisesta, lääketieteen opiskelijasta ja äidistä, joka sairastuu luusyöpään ja taisteltuaan kaikin voimin useamman vuoden, häviää taistelun.
7. Niemi (toim.): Jo löytyi tuhat ja yksi tautia * * *
Novelli-, teksti- ja runokokoelma syntymästä, elämästä, sairaudesta ja kuolemasta.
8. Anna Gavalda: Kimpassa * * * *
Useamman kerran lukemani loistava kirja elämästä Ranskassa, ystävyydestä ja kaikesta hassusta!
Café Makun brunssi
Tänä aamuna päätin suunnata kulkuni Café Maku:n brunssille Salon keskustaan. Se oli tarjolla ensimmäistä kertaa, vaikka kyseinen kahvila on ollut auki jo lokakuusta lähtien.
Brunssia tarjoiltiin ainakin tällä ensimmäisellä kerralla lauantaisin kello 10-12 ja sunnuntaisin kello 11-13. Tarjolla oli kaksi eri hintaista ja eri sisältöistä pöytiin tarjoiltavaa brussi"lautasta".
Halvempi, 11 euroa maksava brunssi sisälsi ulkomuistista lueteltuna: jugurttia, tuoremehua, croissantin, kahvia/teetä...
Kalliimpi, 18 euroa maksava sisälsi ainakin pekonia, munakokkelia, jugurttia, tuoremehua, tuoreita kasviksia, paahtoleipää, kahvia/teetä...
Itse en kuitenkaan pystynyt vastustamaan tuoreiden crêpesien kutsua ja valitsin suolaiseksi "pääruuaksi" kana-paprika-pahoilaisenhillo-letun ja jälkiruuaksi Nutella-banaani crêpesin. Ne olivat aivan ihania ja veivät kyllä kielen mennessään. Suolaisen letun kanssa tarjoiltiin myös raikas, tuore salaatti!
Kaiken kruunasi coca cola lasipullosta!
Suosittelen!
Ruuista ei kuvia saatu, koska ehdin syödä ne ennen kuin muistin että kamera oli mukana..
Lisätietoja:
http://www.cafemaku.fi/
http://www.facebook.com/cafemaku
Brunssia tarjoiltiin ainakin tällä ensimmäisellä kerralla lauantaisin kello 10-12 ja sunnuntaisin kello 11-13. Tarjolla oli kaksi eri hintaista ja eri sisältöistä pöytiin tarjoiltavaa brussi"lautasta".
Halvempi, 11 euroa maksava brunssi sisälsi ulkomuistista lueteltuna: jugurttia, tuoremehua, croissantin, kahvia/teetä...
Kalliimpi, 18 euroa maksava sisälsi ainakin pekonia, munakokkelia, jugurttia, tuoremehua, tuoreita kasviksia, paahtoleipää, kahvia/teetä...
Itse en kuitenkaan pystynyt vastustamaan tuoreiden crêpesien kutsua ja valitsin suolaiseksi "pääruuaksi" kana-paprika-pahoilaisenhillo-letun ja jälkiruuaksi Nutella-banaani crêpesin. Ne olivat aivan ihania ja veivät kyllä kielen mennessään. Suolaisen letun kanssa tarjoiltiin myös raikas, tuore salaatti!
Kaiken kruunasi coca cola lasipullosta!
Suosittelen!
Ruuista ei kuvia saatu, koska ehdin syödä ne ennen kuin muistin että kamera oli mukana..
Lisätietoja:
http://www.cafemaku.fi/
http://www.facebook.com/cafemaku
Ensimmäinen viesti
Olen kirjoittanut blogia Vuodatuksessa vuodesta 2006. En aijo linkata sitä blogia tänne, koska se on ja saa pysyäkin tästä blogista erillisenä, joten älkää myöskään te, rakkaat lukijat jotka sen mahdollisesti tunnette, linkkatko sitä tänne.
Vuodatus.net kuitenkin tuli osaltani tiensä päähän. Kesällä se hävitti kaikki blogiin ladatut kuvat ja oli ilman mahdollisuuta lisätä asiasta selitystä blogiin, kaatuneena hyvin pitkään ja nyt sama meininki jatkuu. Jatkuvia katkoksia ja ongelmia palveluiden kanssa. Minun kärsivällisyyteni on loppunut tämän 100 % suomalaisen palvelun tukemisen kohdalla.
Nyt siis uusin voimin uuden, entistä avoimemman blogin pariin!
Tervetuloa lukijaksi ja kommentteja tietysti pitää aina olla ruikuttamassa, jotta tiedän lukeeko tätä kukaan.
Vuodatus.net kuitenkin tuli osaltani tiensä päähän. Kesällä se hävitti kaikki blogiin ladatut kuvat ja oli ilman mahdollisuuta lisätä asiasta selitystä blogiin, kaatuneena hyvin pitkään ja nyt sama meininki jatkuu. Jatkuvia katkoksia ja ongelmia palveluiden kanssa. Minun kärsivällisyyteni on loppunut tämän 100 % suomalaisen palvelun tukemisen kohdalla.
Nyt siis uusin voimin uuden, entistä avoimemman blogin pariin!
Tervetuloa lukijaksi ja kommentteja tietysti pitää aina olla ruikuttamassa, jotta tiedän lukeeko tätä kukaan.
Tilaa:
Kommentit (Atom)